Kappale 3: kaupunkiekologia

Kappale 3 on opettanut meille kaupungissa elävien eliöiden monimuotoisuutta. Tärkein oppimamme asia on, kuinka kaupungista löytyy yllättävän paljon eri lajeja eläimiä ja kasveja. Usein tulee ajatelleeksi, että kaupungilla ei kasvit menesty tai eläimet ei pysty elämään asfaltin peittämässä maastossa, mutta näköjään kivisillä kaduilla viihtyykin moni laji. Tottahan kuitenkin on, että kasvillisuus on niukkaa, mutta on myös muodostunut niin sanotusti kaupunkilajeja, jotka menestyvät kaupungin olosuhteissa.

Teksissä esiintyi melko vähän uusia käsitteitä, mutta yksi sana jäi kappaleesta mieleen: ekologinen käytävä. Ekologisella käytävällä voidaan tarkoittaa esimerkiksi jotakin viheraluetta, jota pitkin eliöt voivat siirtyä kaupunginosasta toiseen. Tämä mahdollistaa esimerkiksi yksilöiden liikkumisen populaatiosta toiseen.

Kun miettii esimerkkejä aiheen kohtaamiseen omassa elämässä, tulee heti ensimmäiseksi mieleen citykani episodi muutama vuotta sitten. Kuten kirjassa sanotaan "Monet eläimet ovat kaupunkien menestyjiä". Kirjassa kerrotaan kuinka eläimet omaksuu kaupungin ympäristön vastaavan luontoa. Esimerkiksi puluille kiviseinät muistuttaa kallioita ja golfkenttien nurmet muistuttaa tundraa. 

Edelliseen aiheeseen liittyen löysimme netistä artikkelin, jota emme olleet ennen kuulleetkaan. Muutama vuosi sitten mediassa vatvottiin paljon citykani asiaa, mutta tästä ilmiöstä ei sitten paljoa vatvottukaan.

Linkki: http://m.iltalehti.fi/uutiset/2013040116846315_uu.shtml

Kappaleen tehtäväksi valitsimme tehtävän 2
a) - Pulut löytää paljon ravintoa toreilta, kun ne keräävät ihmisiltä tippuneita ruokia
    - kaupunkien kivi/betoni pinnat muistuttaa kalliota
b) - sama kuin pululla
c) - lepakko löytää ravintoa katulampuista, kun hyönteiset kerääntyy sinne
d) - isorotta voi viihtyä hyvin pöytävieraana ja kaupunkiympäristöstä löytää helposti jätteitä ravinnoksi
e,d) - pihatähtimö saattaa menestyä hyvin asfaltin ja kivien raoissa ja tienpientareissa
    - pihatähtimö ja voikukka ovat tehokkaasti leviäviä lajeja, jotka menestyvät missä tahansa olosuhteissa

Toisen bilsan tunnin touhuja

Tärkein tunnilla oppimamme asia on kuinka ihmiset ovat vaikuttaneet ekosysteemeihin ja kuinka  ne ovat muuttuneet ihmisten vaikutuksesta.

Tämän kappaleen käsitteeksi valitsimme abioottiset tekijät = eliöihin vaikuttavia ympäristön elottomia kemiallisia ja fysikaalisia tekijöitä. 

Omassa elämässäni olen kohdanut kappaleen aiheen ilmastonmuutoksen merkeissä. Sikäli kun ihmiset ovat aiheuttaneet kasvihuoneilmiön, niin voidaan sanoa, että ihminen on muuttanut eliöiden abioottista ympäristöä päästämällä ilmakehään saasteita. Tämä on jo näkynyt omassakin elämässä viime kesänä, kun olen huomannut paikallisen eliöyhteisön laajenevan ja yhä eteläisempiä ja uusiakin lajeja näkyy paikkakunnalla. Tämä kaikki vaikuttaa paikallisen ekosysteemin muuttumiseen.

Kappaleen tehtävistä valitsin tehtävän 1
1.a) HYPOTEESIT:

•  Maatalouden vähetessä ja väkiluvun kasvaessa yhä useammat pellot raivattiin ja rakennettin rakennuksia ja kaikkea muuta, jolloin kottaraiselle ja ruiskaunokille ei riittänyt elintilaa. 
• Maatalouden kehittyessä alettin käyttämään eläimille haitallisia kemikaaleja, mikä saattoi vaikuttaa suoraan kottaraiseen ja ruiskaunokkiin tai sitten kottaraisen ravintoon ja sitä kautta siihen.

b.) Tutkittaisiin historiasta 60- ja 70-luvun rakenneuudistuksista ja maatalouden muutoksista, väkiluvun kasvusta ja ilmasto oloista.

Bilsan läksyjä ekalta tunnilta

Ensimmäisellä oppitunnilla tutustuttiin vähän kurssin sisältöön ja aihepiireihin ja tutustuttiin ensimmäiseen kappaleeseen. Tärkein oppimamme asia oli varmasti ekosysteemi ja sen toiminta.
selitettäväksi käsitteeksi valitsimme populaation= kuvaa tietyn lajin määrää ja sijaintia tietyllä paikalla tiettyyn aikaan.
Ensimmäisen kappaleen aiheita olemme voineet kohdata omassa elämäsämme esimerkiksi ekosysteemin kohdalta. Me ihmiset sijoitumme ekosysteemiin huippupetoihin sillä me syömme muita eläimiä eikä muut eläimet tai eliöt käytä meitä ravinnoksi tai uhkaa meitä.
Valitsimme kappaleen tehtäväksi tehtävän 1

kohta e.) Laatikon koko kuvastaa suoraan kuinka paljon eliöitä ja eläimiä laatikkoon kuuluu. Mitä isompi laatikko, sitä enemmän eläin/ kasvikunnan lajeja sinne kuuluu. tämä taas selittyy sillä, että jokaisen laatikkoon kuuluvat lajit syövät sen vasemman puolen laatin lajeja, mistä johtuu laatikoiden eri kokoisuus. Hajoittajat taas puolestaan hyötyvät kaikista yllä olevista laatikoista eli kaikista eliö- ja eläinlajeista.