Lyhytaaltoinen säteily on vaarallista elämälle (kpl 13)

Tehdäänpä näin aluksi selkoa, mikä on lyhytaaltoinen ja mikä on pitkäaaltoinen säteily.
Oheisella kuvalla pyrimme selkeyttämään tilannetta:

Kuvan vasemmassa reunassa näkyy lyhytaaltoinen säteily. Lyhytaaltoinen säteily on vaarallista siksi, että se läpäisee soluja ja pystyy rikkomaan solujen molekyylisidoksia ja vaurioittamaan DNA: ta.  Ohessa näkyy kuva siitä, miten lyhytaaltoinen säteily vaurioittaa DNA: ta.





Tärkein asia minkä olemme oppineet kappaleesta on, että otsonin oheneminen lisää haitallista UV-säteilyä. Otsonikerrosta tuhoavat aineet sisältäävät joko klooria tai bromia, jotka hajoittavat otsonimolekyyliä. Otsonikerroksen hajoaminen on suurimmilta osin ihmisten aikaansaannosta. Otsonikerros on kuitenkin ilmakehän osa, joka suojelee ihmisiä UV-säteilyltä, joten on erittäin huono asia, että ihmiskunta on ajuanut sen niin hiuonoon tilanteeseen. Liiallinen UV-säteily on puoleestaan vaarallista ja aiheuttaa solujen DNA: ssa mutaatioita.

Tunnilla tuli tutuksi käsite CFC-yhdisteet. CFC-yhdisteet eli freonit (engl. chlorine-fluorine-carbon, CFC) ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka muodostuvat kloorista, fluorista ja hiilestä. Klooratut ja/tai fluoratut hiilivedyt ovat molekyylipainoltaan pieninä yhdisteinä kaasumaisia, pidempinä ketjuina nestemäisiä tai vahamaisia ja pitkinä polymeereinamuoveja, kuten teflon. Yhteistä näille kemikaaleille on se, että ne eivät helposti reagoi muiden kemikaalien kanssa, ja ovat siten myös turvallisia ihmiselle.

En ole ennen törmännyt aiheeseen kovin montaa kertaa, mikä on outoa, sillä aihe liittyy monella tapaa jokaisen ihmisen elämään. Jokaisen tulisi tietää, lyhytaaltoisten säteilyjen haittavaikutuksista, sillä ne voi aiheuttaa sairauksia, joita tulisi osata ehköistä. Olen kyllä muutaman kerran törmännyt aiheeseen ja tiesin ennestään ainoastaan UV-säteilystä. UV- säteily aiheuttaa mm. syöpää ja sitä voi ehkäistä esim. aurinkorasvalla ja sillä että ei ole auringossa 10-14 aikoihin, jolloin aurinko paistaa kirkkaimin.

Löysin aiheeseen liittyvän lyhkäisen artikkelin Helsingin Sanomien sivuilta
http://www.hs.fi/kotimaa/a1373419092383

Kappaleeseen liittyen valitsin tehtävän 3
Ratkaisu:
a) UV-B-säteily vaurioittaa DNA.ta, soluja ja solujen proteiineja.
b) Soluihin se vaikuttaa häiriinnyttäen aineenvaihduntaa, proteiineja ja muuttaa sen geeniä aiheuttaen mutaatiota.
c) UV-säteily voi aiheuttaa yksilölle sairauksia, kuten syöpää ja lisäksi se voi vaikuttaa kasvuun ja lisääntymiseen. Myös perimän muutokset ja mutaatiot soluissa voi vaikuttaa yksilöön monin eri tavoin.
d) Kaikki edellämainitut tekijät vaikuttavat myös ekosysteemeihin, sillä se voi vaikuttaa syntyvyyteen, terveyteen, sairauksiin ja kuolleisuuteen. Näin populaatioissa voi esiintyä eri sairauksia ja niistä voi syntyä uusia sairauksia, joista voi tulla jopa perinnöllisiä eri mutaatioiden kautta.

Ympäristöongelmat kpl.16

Ympäristöuhat vaikuttavat koko maapallolla. Ympäristöuhkia ovat esim. ilmaston muutos, otsonikeeroksen oheneminen, merien saastuminen ja biologisen monimuotoisuuden väheneminen. Ympäristösuojelulla pyritään ehkäisemään ympäristöongelmien syntyä sekä poistamaan tai lieventämään olemassa olevia ympäristöongelmia. Ongelmien ratkaisu ei kuitenkaan onnistu ilman laajaa ja tehokasta kansainvälistä yhteistyötä ympäristönsuojelussa. Kaikki tieto, osaaminen ja tekniikka, joita tarvitaan ympäristöongelmien ratkaisussa täytyy olla kaikkien valtioiden käytettävissä. Lisäksi köyhät maat tarvitsevat lisä tukea, koska niillä ei ole varaa huolehtia omasta ympäristöstä.

Yksi osa ympäristönsuojelua on luonnonsuojelu. Luonnosuojelun tarkoitus on suojella alkuperäistä luontoa ja sen monimuotoisuutta. Nykyään on monia eri hallitusten välisiä luonnosuojelusopimuksia, joiden avulla pyritään suojelemaan uhanalaisia lajeja tai niiden elinympäristöjä. Luonnonsuojelusopimuksia on esimerkiksi CITIES-sopimus ja rasmarin sopimus. CITIES-sopimus kieltää yli 500 eläinlajin vienni yli 100 valtiossa. Afrikan norsukannat ovat kääntyneet selvään nousuun tämän sopimuksen avulla. Rosmarin sopimuksen avulla on puolestaan onnistuttu suojelemaan yli 30 miljoonaa hehtaaria arvokkaita kosteikkoja.
     


WWF on maailman luonnosuojelusäätiö ja Luonto-Liitto on lasten ja nuorten luonnosharrastus- ja ympäristönsuojelujärjestö.

Käsitteeksi valitsimme kansalaislikkeen. Se tarkoittaa jotakin asiaa ajamaan perustettu kansalaisten liike. esim. Koskien patoamista vastustava kansalaisliike.

Tehtäväksi valitsimme 1 tehtävän.

1.Kehitysmaat: Miksi kehitysmaiden osuus biosfääriin leviävistä ympäristöpäästöistä tulee todennäköisesti kasvamaan?

Koska elintaso kehityismaissa kohoaa, mikä tarkoittaa kansalaisten ja teollisuuden kulutuksen kasvua. Myös väestö kasvaa ja teollisuus tuotanto lisääntyy voimakkaasti kehitysmaissa.Myös monet teollisuusmaat siirtävät tuotantoa kehitysmaihin, koska siellä on pienemmät tuotantokustannukset ja löysemmät ympäristölainsäädöt.

Kestävä kehitys kpl14

Kestävä kehitys pyrkii säilyttämään maapallon elinkelpoisena tulevaisuutta varten.

Kappale käsittelee monia tärkeitä asioita. Yksi kappaleen tärkeistä asioista on kestävän kehityksen eri ulottuvuudet. Kestävään kehitykseen kuuluu neljä eri ulottuvuutta: ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus.
   Luonnovarojen riittävyyden varmistaminen liittyy taloudelliseen kestävyyteen. Uusiutumattomien luonnovarojen käyttöä tulee rajoittaa ja kierrätystä tehostaa, koska muuten uusiutumattomia luonnonvaroja ei riitä tuleville sukupolville.
   Sosiaalinen kestävyys on kaikkien ihmisten tasavertaiset mahdollisuudet tyydyttää perustearpeensa.
   Maailmassa on monia eri kulttuureja. Eroja ovat esim. kieli, uskonto ja tavat. Kulttuurien erilaisuus ja erilaiset tarpeet pitää hyväksyä, jotta maapallon kestävä kehitys toteutuisi. Tällöin puhutaan kulttuurisesta kestävyydestä.
   Maapallon ekologisten prosessien toiminnan turvaaminen, biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö kuuluvat ekologiseen kestävyyteen. Ekologinen kestävyys on tärkeää, koska kestävä kehitys rakentuu ekologisen kestävyyden varaan. Ekosysteemeihin joutuvat vieraat aineet tai haitalliset muutokset aineiden kierrossa uhkaavat ekologisia prosesseja. Ykis suurista uhkista on myös biologisen monimuotoisuuden häviäminen ja sen säilyttäminen onkin yksi ihmiskunnan haasteista.










Yllä olevassa kuvassa näemme muutaman ympäristömerkin. Jokaisen ihmisen valinnat vaikuttavat meidän elinympäristöön ja siksi onkin suositeltavaa käyttää ympäristöystävällisiä tuotteita.



 Valitsimme kappaleesta käsitteeksi ekologisen jalanjäljen. Ekologinen jalanjälki kuvaa sitä, kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan ihmisen tai ihmisryhmän kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen sekä syntyneiden jätteiden käsittelyyn.

Oman ekologisen jalanjäljen voit mitata tältä sivulta:  http://www.mtv3.fi/ekolaskuri/

Tehtäväksi valitsimme tehtävän 1

1. Kuluttajan ekologinen jalanjälki
a)Työmatka omalla autolla - joukkoliikennevälineellä: Joukkoliikenne on parempi, koska se kuormittaa vähemmän ympäristöä.
b)Asuminen omakotitalossa - kerrostalossa: Kerrostalossa asuminen on parempi, koska se tuottaa pienemmän jalanjäljen.
c)Asuminen kaupungissa - maaseudulla: Kaupunki on parempi vaihtoehto. Se on ekologisesti edullisempaa, koska toiminnot keskittyvät pienemmälle alueelle kuin haja-asutuksessa.
d)Lähiruoka - tuontiruoka:  Lähiruoka on halvempaa. Kuljetuksen energiakulutus on pienempää kuin tuontiruualla. 
e)Kasvisruoka - Liharuoka:  Kasvisruoka on parempi, koska samankokoinen maa-ala tuottaa karkeasti laskien kymmenkertaisen ravintomäärän kasviravintoa eläinravintoon verrattuna. Kasvisyöjien ekologinen jalanjälki on pienempi kuin pelkkää liharuokaa käyttävän.
f)Hiihtoloma mummolassa - etelässä: Parempi vaihtoehto on mennä mummolaan, koska siitä tulee pienempi jalanjälki. 

ympäristömyrkyt (kpl.12)

Ihmiset tuottaa kemikaaleja ja monet kemikaalit ovat eliöille myrkyllisiä, sillä niiden aineenvaihdunta ei tuota sellaisia entsyymejä jotka hajottaisi uudet myrkyt vaarattomiksi. Osa kemikaaleista voikin olla vaaraksi eliöille jo hyvin pieninä annoksina.
   Ympäristömyrkyjä ovat raskasmetallit (elohopea, kadmium, lyijy) ja haitalliset orgaaniset yhdisteet (DDT, PCB, dioksiinit). Nämä aineet aiheuttavat luonnossa häiriöitä solujen ja kudosten toiminnoissa, muuttavat populaatioyhteyksiä sekä vahingoittavat ravintoverkkoja. Ympäristömyrkyt myös hajoavat luonnossa hyvin hitaasti tai eivät hajoa ollenkaan. Ympäristömyrkkyjä on yleensä enemmän eliöide kudoksissa tai solukoissa kuin elinympäristöissä, koska ympäristömyrkyt kertyvät herkästieliöiden elimistöön. Ympäristömyrkkyjä kertyy myös ravintoketjuihin ja silloin puhutaan rikastumisesta.Tällöin haitallisia aineita esiintyy yhä suurempina pitoisuuksina siirtyessä ravintoketjussa ylöspäin. Siksi huippupedon elimistön myrkkypitoisuus on paljon suurempi kuin elinympäristön.


Kuvissa näemme ympäristömyrkkyjen vaikutuksia elinympäristöömme.


Käsitteeksi valitsimme dioksiini. Dioksiinit tarkoittaa hiilivetyjä jotka on pahoja orgaanisia ympäristömyrkkyjä eli supermyrkkyjä.

Tehtäväksi valitsimme tehtävän 2.

2. Ympäristön haitalliset aineet(valitse kolme)

a)Fosfaatit: Ovat peräisin metsien ja peltojen lannoitteista, haja-asutuksen jätevesistä ja kalaviljelylaitoksilta. Fosfaatit ovat välttämättömiä kasviravinteita, mutta liiallisina annoksina voi aiheuttaa rehevöitymistä. Fosfaatteja voidaan vähentää esim suojavyöhykkeillä, sopivalla lannoituksella ja jätevesien puhdistuksella.
d)Elohopeayhdisteet: Niiden alkuperiä ovat maaperä, klooritehtaat ja maatalous. Elohopea on raskasmetalli, joka rikastuu ravintoketjussa. Se ei hajoa joten elohopea säilyy ekosysteemissä erittäin pitkään. Elohopea voidaan korvata vaarattomilla yhdisteilla.
e)Lyijy: On peräisin tehtaiden päästöistä, hylätyistä akuista sekä autojen pakokaasuista kaukokulkeutumana. On myös raskasmetalli. Vaikuttaa mm. hermostoon. Haittaa kasvua ja heikentää elimistön vastustuskykyä. Lyijyn käyttöä voi vähentää siirtymällä lyijyttömään bensiiniin.

kpl 10: happamoituminen

Kappaleen aihen on happamoituminen. Siinä käsitellään esimerkiksi mikä aiheuttaa happamoitumista, miten se vaikuttaa ja miten sitä voitaisiin estää.

Meidän mielestä tärkein asia on kuinka happamoituminen vaikuttaa metsiin ja sisävesiin.
Suomen metsinen maaperän puskurointikyky on huono ja siksi metsät ovat herkkiä happamoitumaan. Myös maaperän ohut humuskerros edistää happamoitumista. 
    Happamoituminen etenee metsissä kumminkin aika hitaasti ja siksi sen vaikutuksia on aluksi vaikea havaita. Hapan laskeuma vaikuttaa puhin epäsuorasti maaperästä ja suoraan vahingoittamalla lehtiä tai neulasia. Hapan laskeuma voi altistaa puun vieraille aineille, tuholaisille ja kuivumiselle vahingoittamalla neulasten pintakerrosta. Jos neulasten vahanukka vaurioituu silloin haihtuminen lisääntyy ja myrkylliset aineet pääsevät helpommin neulasten sisäosiin. Viherhiukkasten tuhoutuessa neulasten ikä lyhenee ja seurauksena voi olla harsuuntumista. Happamoituminen vahingoittaa myös maaperän sienirihmastoa ja se heikentää puiden veden ja ravinteiden saantia.

Myös suomen sisävedet ovat herkkiä happamoitumaan. Monet suomen järvet ovat kuitenkin jo valmiiksi happamia, koska humus suojaa vesistöjä happamoitumiselta. Siksi paljon humusta sisältävät järvet kestävät happamoittavaa laskeumaa kirkasvetisiä järviä paremmin. Herkkiä happamoitumaan ovatki kirkasvetiset, karut ja pienet vesistöjen latvajärvet. Happamoitumisen vaikuttaa myös valuma-alueen laajuus ja pinnanmuodot. Happamoitumisen vaikutukset alkavat näkyä vesiekosysteemissä, kun pH laskee alle kuuden. Silloin kasvi- ja eläinplanktonin määrä vähenee ja pohjaeläinten määrä laskee. Happamoituminen vahingoittaa kotiloita, simpukoita ja rapuja sekä kalojen mätiä ja poikasia.

Valitsimme kappaleen käsitteistä biondikaattorin. Biondikaattori on esimerkiksi eliölaji, joka ilmaisee ympäristön tilaa mahdollisimman yksiselitteisesti.

Tehtäväksi valitsimme 1 tehtävän:

a) Miksi järvien vesi on Suomessa happaminta keväällä?                                                                
Koska talvella happamat laskeumat kertyät lumeen ja lumen sulaessa järveen valuu happamia pintavesiä ja silloin järvet happamoituvat vain entisestään. 

b) Miksi keväinen vesien happamuuson ongelma monille kalalajeille?                                        

Koska monet kalat kutevat juuri keväällä ja happamoituminen vaurioittaa erityisesti juuri kalojen mätiä ja poikasia.

kappale 15: Ympäristöongelmiin ratkaisu

Tärkein asia, jonka olemme kappaleesta oppineet, on kuinka ympäristönsuojelussa on kyse monista eri tekijöistä. Toimivaan ympäristönsuojeluum tarvitaan pohjaksi laajoja tutkimuksia, joiden perusteella säädetään lakeja ja tehdään erilaisia kansainvälisiä sopimuksia. Tämän jälkeen pitää tietenkin valvoa, että säädökset ja lait toteutuvat käytännössä.


Kappaleessa uusina termeinä opimme sanan ekotehokkuus. Ekotehokkuus tarkoittaa sitä, että tehdään enemmän tavaroita ja palveluja samalla kun tuotetaan vähemmän päästöjä ja saasteita. Ekotehokas tuotanto on näin ympäristöä vähemmän kuluttavaa tuotantoa.

Ekotehokkuuteen kuuluvat seuraavat osa-alueet:

• Materiaalin tarpeen vähentäminen tuotteissa ja palveluissa

• Myrkyllisten materiaalien vähentäminen

• Parannettu kierrätettävyys

• uusioraaka-aineiden käyttö

• Tuotteiden parempi kestävyys

Tunnilla käsitellyyn aiheeseen on varmasti tullut tutustuttua jo ala-asteella. Itse muistan jo alakooululaisena järjestöstä WWF, joka on varmasti kaikille tuttu ja järjestön toiminnan tiedetään pyrkivän edistävän luonnon- ja ympäristönsuojelua. Järjestö tunnetaan varmasti logostaan, jossa on pandakarhu.

Löysimme Savon Sanomista artikkelin, jossa kerrotaan, kuinka ympäsristönsuojelussa on ongelmia Suomessa. 

http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/ymparistonsuojelu-jaa-muiden-etujen-jalkoihin/1201015

Teimme kirjan tehtävistä tehtävän 2

a) Lemmenjoki (kansallispuisto), Urho Kekkosen kansallispuisto, Kevo (luonnonpuisto)

b) Suurin osa sijoittuu pohjois- Suomeen

c) Pohjois -Suomen maat ovat pohjoisessa valtion omistuksessa, pohjoisessa ei ole niin paljon asutusta, joten luontoa on helppo säilyttää siellä ja  sitä on siellä alkuperäisessä tilassaan

d) Lähin luonnonpuisto on ehkä sinivuori ja kansallispuistoista on kolovesi tai leivonmäki, jonne on 5 km pitempi matka, riippuen siitä missä päin siilinjärveä/ kuopioo asuu

Kasvihuoneilmiö & ilmaston muutos (kappale 11)

Kasvihuoneilmiö ja ilmaston muutos on ollut eriitäin puhuttuja asiota mediassa viime aikoina. Tästä johtuu, että melkein kaikki tietävät ilmastonmuutoksen syyt ja seuraukset. Tämän takia kappaleen aihe on meille erittäinkin tuttu, mutta kirjassa opitaan paljon mediaa syvällisemmin kasvihuoneilmiön ja ilmaston muutoksen vaikutuksista maapallolla.

Tärkein asia jonka kappaleesta opimme on, että kasvihuoneilmiö mahdollistaa elämän maapallolla. Yleensä kasvihuoneilmiöstä puhutaan negatiivisessä mielessä, mutta todellisuudessa kasvihuoneilmiö pitää maapallon lämpötilan elämälle suotuisana.

Tässä on netistä löytämämme kuva kasvihuone ilmiöstä, joka selittää miten kasvihuoneilmiö toimii.


Kappaleen käsitteet olivat jo suuremmaksi osaksi ennestään tuttuja, mutta valitsimme selitettäväksi hiilinielu, jonka opimme tunnilla uutena asiana. Hiilinielu (myös hiilidioksidinielu) on hiilivarasto, jonka koko kasvaa. Se on vastakohta hiilen lähteelle. Pääasiallisia luonnollisia hiilinieluja ovat meret sekä kasvit ja muut organismit, jotka käyttävät fotosynteesiä. Fotosynteesissä hiiltä siirtyy biomassaan ilmakehästä, jossa sitä on hiilidioksidin muodossa. Myös suot ja metsät sitovat hiiltä.

Käsite hiilinielu on tullut laajaan tietoisuuteen ilmaston lämpenemistä koskevan keskustelun ansiosta. Esimerkiksi Kioton sopimuksessa hiilinielujen hyödyntäminen on eräs tapa lieventää valtiokohtaisia kasvihuonekaasupäästöjä. 

Kappaleen aihe on varmasti kaikille tuttu ja se varmasti koskettaa kaikkia ihmisiä, jotka tällä hetkellä elävät maapallolla. Omassa elämässäni olen kohdannut aiheen usein, yleensä jonkinlaisen valistuksen yhteydessä, kun koulussa opiskelijoille on paasattu päästöistä ja maapallon kuormittamisesta, mikä saa lopulta aikaan ilmaston lämpenemisen. 

Löysin aiheeseen liittyvän artikkelin Helsingin Sanomien sivuilta, jonka mukaan jäämeri sulaa vuoteen 2040 mennessä. Aihe sai meidät jo vähän huolestumaan, sillä itse olemme silloin vasta vähän päälle nelikymmpisiä ja emme kuvitelleet aikaisemmin, että ilmastonmuutos ehtisi näkyä näin hyvin jo meidän sukupolven aikana.

Teimme kappaleen tehtävistä tahtävän 1 

Ratkaisu:

a) Kaikkien kolmen kaupungin keskilämpötila on noussut noin vähän päälle 1 asteen, mikä luultavasti kertookin ilmaston muuttumisesta. Asian voi varmasti kiistää, mutta itse uskoin, että ilmasto on muuttumassa, joten siksi olen henkilökohtaisesti sitä mieltä että syynä on ilmastonmuutos.

b) Oheisen aineston perusteella voidaan kyllä päätellä, että keskilämpötilojen muutos jatkuu samaan malliin. Sikäli kun tutkijat jo sanovat, että ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää, vain hidastaa, niin tuskin lämpötilojen nousu pysähtyy. Mutta on kyllä totta sekin, että ilmastonmuutos saattaa muuttaa Suomen olosuhteita käänteiseen suuntaan, sillä on saatu selville, että golfvirta saattaa muuttaa suuntaansa, jolloin Suomeen tulisi jääkausi.

  

Typpi ja fosfori ekosysteemissä

Kappaleen 9 tärkein oppimamme asia on kuinka rehovoityminen on saatu aikaan ja mitä se aiheuttaa vesistölle. Rehevöityminen johtuu ensiksikin ravinnekuormituksesta. Esimerkiksi Itämeri on rehevöitynyt sen takia, että sinne on päätynyt erilaisia jätteitä rantavaltiolta, teollisuudelta ja maa- ja metsätaloudelta.

Rehevöityminen saa aikaan vesiympäristössä plankton- ja muiden levien sekä vesikasvillisuuden kiihtynyttä kasvua, mikä johtuu lisääntyneestä ravinteiden, erityisesti typen ja fosforin, saatavuudesta vedessä.

Myös Itämeren herkkä eläinlajisto kärsii rehevöitymisestä. Pohjalle vajonneiden levien hajoaminen kuluttaa happea ja seurauksena voi olla happikato. Happikadosta kärsivät etenkin pohjaeläimet ja monet kalalajit. 

Kappaleesta oppimamme uusi käsite on syanobakteeri. Syanobakteeri eli sinibakteeri tunnetaan paremmin nimellä sinilevä, vaikka se ei ole levä. Syanobakteerit tunnetaan kesäisistä massaesiintymisistään (sinileväkukinnat) lämpimissä ja ravinteikkaissa vesissä, joissa ne tuottavat myrkyllisiä aineita. Syanobakteerit voivat elää yksittäisinä bakteereina tai muodostaa jonomaisia ketjuja.

Miten olemme omassa elämässämme kohdanneet tunnin aiheen? No varmaankin jokainen meistä on harmitellut kun jokin mieluinen uimapaikka menee uintikelvottomaksi sinileväkukintojen vuoksi. Tämä on erittäin harmillista, sillä usein asialle ei ole tehtävissä mitään. 

Mitä kysymyksiä meille heräsi aiheesta? Jos kerta rehevöityminen on niin iso ongelma niin miksi itämeren rannikko valtiot eivät panosta enemmän itämeren vesien kuntoon?

Löysimme aiheeseen sopivan lehtiartikkelin Helsingin Sanomien sivuilta:   http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1368329130304

Ja lopuksi vielä teimme kirjan tehtävän 1 sivulta 107

Vastaus: Suvasveden happipitoisuus on tasaisempaa eri syvyyksillä verrattuna Ruokoveteen. Suvasvedellä on siis runsaasti happea pinta- ja pohjavedessä. Ruokovedellä taas ei pohjavedessä ole ollenkaan happea, vaan sitä on vasta 25m syvyydestä eteenpäin ja happipitoisuus nousee pintaa kohti mentäessä. 

Tämän perusteella Suvasvedellä voisi olettaa olevan enemmän eliöitä, sillä siellä on parempi happitilanne Ruokoveteen verrattuna. 

Aineiden kiertokulkua kappaleesta kahdeksan

Tärkein asia, jonka kappale on meille opettanut, on orgaanisten ja epäorgaanisten aineiden kierkokulku ekosysteemeissä. Aineiden kiertokulku noudattaa eräänlaista perusmallia, joka alkaa tuottajista, eli kasveista. Tuottajilta aineet jatkaa matkaa 1. asteen kulttajille, eli kasvinsyöjille ja niiltä edelleen 2. kuluttajille, eli pedoille. Sekä 1.- että 2. asteen kuluttajia ja kasveja taas käyttää ravintonaan huippupedot, jolloin aineiden kiertokulku jatkaa matkaansa huipuupetoihin, kuten haukka, ihmiset. Näitä kaikkia edellisiä taas puolestaan hyödyntää hajottajat, jotka taas jatkaa aineiden kiertokulkua takaisin kasveille ja niin edelleen. Ja aina kasvien kohdalla kasvit saa uuttakin ainesta esim. kallio- ja maaperästä ja ilmakehästä.

Kappeleen käsitteitstä valitsimme meille vaikeimman ja tuntemattomimman: denitrifikaatio.
Denitrifikaatio on tärkein typpeä luonnosta poistava prosessi. Siinä nitraatti-typpi (NO₃) muuttuu bakteerien vaikutuksesta kaasumaiseksi typeksi (N₂). Denitrifikaatio ei käynnisty ilman veden nitraattia. Sedimenteissä olevien bakteerien hajottaessa pohjalle laskeutuvaa eloperäistä ainesta vapautuu huokosveteen ammonium-typpeä nitraatiksi. Denitrifoivat bakteerit muuttavat typen kaasuksi. Vähitellen typpikaasu kohoaa sedimenteistä ja vedestä sekoittuen ilman typpivarastoon. Typen poistoa säätelevät merenpohjan sedimenttien hapettomat ja hapekkaat kerrokset, orgaanisen aineksen laatu ja määrä sekä ravinteiden pitoisuudet vedessä ja sedimentissä.

Löysimme aiheeseen liittyvän lehtiartikkelin fossiilisistä polttoaineista.

http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article22914.ece

Tehtävää 1 miettiessämme löysimme netistä hyvän kuvan hiilen kiertokulusta:

Valitsimme kappaleen tehtävistä tehtvän 2.
Ratkaisu: Hiilidioksidin määrän eron syinä ovat kasvit, sillä ne ei yhteytä talvella. Hiilidioksidipitoisuus alenee kesää kohti mentäessä, koska kasvit yhteyttävät kesällä.
Tropiikin ja etäläisen pallonpuoliskon erot ovat, että tropiikissa kasvit yhteyttävät ympäri vuoden, mutta pohjoisessa ei, joten eteläisellä pallonpuoliskolla lämmitys ei tuota yhtä paljon hiilidioksidia ilmakehään.

kappale 7: Luonnonsuojelun avulla biodiversiteetti voidaan saada säilymään

Kappale opettaa meille paljon luonnonsuojelusta. Yksi tärkeä oppimamme asia on lajien suojelukeinot. Lajien suojeleminen on hyvin tärkeää, jotta lajit eivät kuolisi sukupuuttoon. Rauhoittaminen on tärkein ja eniten käytetty lajinen suojelukeino. Rauhoittaminen voi olla lisääntymisaikaan liittyvää tai joillakin muilla tavoin rajoitettua tai sitten ympärivuotista. Kasveihin käytetään myös rauhoittamista. Silloin rauhoitetaan kasvien kasvupaikat ja kielletään keräily. Rauhoittamiseen voi liittyä lisäksi myös lisätoimenpiteitä. Esimerkiksi saimaannorppa on kokonaan rauhoitettu ja ihmisen toimintaa on rajoitettu sen esiintymisalueilla. Eli verkkokalastus on kokonaan kielletty ja lisäksi myös pesintäaikana moottorikelkoilla ajaminen. Lajien rauhoittaminenkaan ei silti aina tuota tulosta, jos on kyse esimerkiksi nopeasti etenevästä ympäristönmuutoksesta.
Suojelukeinoja on kuitenkin myös muita kuin vain rauhoittaminen. Esimerkiksi suomen metsissä on kokeiltu kulotusta yhtenä lajien suojeluskeinona. Lajeja voidaan suojella myös eläintarhoissa ja kasveja kasvitieteellisissä puutarhoissa. Kasvien siemeniä ja eläinten sukusoluja tai alkioita voidaan säilyttää myös siemen- ja geenipankeissa.

Tässä kappaleessa oli aika vähän uusia käsitteitä, mutta valitsimme kumminkin käsitteeksi geenipankin. Geenipankki on eläinten, kasvien, sienten tai niiden siementen, itiöiden tai alkioiden kokoelma. Sen tarkoitus on myös säilyttää uhanalaisten lajien geneettinen materiaali.

Löysimme netistä myös muutaman luonnonsuojeluun liittyvän artikkelin.

 http://yle.fi/uutiset/luonnonsuojelun_riemuvoitto_pyoriaiset_palasivat_saksan_jokiin/6774644

 http://www.sll.fi/luonnonsuojelija/lehtiarkisto/2012/4-2012/taman-metsan-me-suojelimme

Tehtäväksi valitsimme tehtävän 1:

Uhanalaiset lajit
a) Kun laji kuolee sukupuuttppn, ihmiskunta menettää lajin eikä sitä voi enää saada takaisim. Samalla saatetaan menettää  esimerkiksi uusia lääkeaineita, ravintokasveja sekä jalostukseen sopivaa geeniainesta.
b)Uhanalaisten lajien häviämistä voidaan estää\hidastaa esimerkiksi luonnonsuojelualueilla tai rauhoittamalla laji. Lajeja voidaan suojella myös eläntarhoissa, kasvitieteellisissä puutarhoissa sekä siemen- ja geenipankeissa.

Lajimonimuotoisuus on vaarassa kpl 6

Yksi kappaleen tärkeimmistä asioista on kuinka lajien häviäminen on lisääntynyt. Tähän ilmiöön ihminen on osaltaan syyllinen, sillä ihmispopulaation laajetessa ja lisääntyessä me valtaamme eri eläinlajien elinympäristöt. Me myös tuhoamme niiden elinympäristöt esi. metsien hakkuulla ja ympäristöjen saastuttamisella. Ihminen on siis saanut aikaan tämän kuudenneksi sukupuuttoaalloksi kutsutun biodiversiteetti kriisin.

Oppitunnilla opimme uuden käsitteen avainlaji. Avainlajiksi kutsutaan lajia, jonka olemassaolo on tärkeä sen ekosysteemin ja eliöiden kannalta. Mikäli avainlaji kuolisi, se vaikuttaisi myös sen ekosysteemin romahtamiseen. Avainlajeja ovat esim. sinisimpukka ja rakkolevä.

Olemme kohdanneet aiheen myös elämässämme ainakin mediassa. Saimaannorppien uhanalaisuudesta on puhuttu jo vuosikausia mediassa ja myös koulussakin. Saimaannorpan uhanalaisuus selittyy sillä, että se elää ainoastaan Saimaassa ja niitä on kuollut paljon ihmisten laittamiin kalaverkkoihin. Nykyisin norppaa suojellaan, sillä pelätään populaation kuolevan sukupuuttoon.

Kappaleen 6 aihe on todella ajankohtainen sillä googlaamalla löytyi monia sivuja lajien monimuotoisuuden vähenemisestä ja tässä on muutamia linkkejä aiheeseen liittyen

http://www.ilmastonmuutosjakehitys.fi/public/default.aspx?nodeid=38921&

http://www.geo-lehti.fi/luonto/neljaennestae-nisaekaeslajeista-uhkaa-sukupuutto

Tehtäväksi valitsimme tehtävän 1 sivulta 68
Valkoselkätikan elinalue on vähentynyt 1940- luvun jälkeen reilusti yli puoleen, mikä selittyy ihmisten toiminnalla. Metsien hakkuu on saanut aikaan valkoselkätikan elinalueen pienenemään. Valkoselkätikan elialueeseen on myös vaikuttanut lehtimetsien määrä, mikä on myös vähentynyt yli puoleen muutamassa kymmenessä vuodessa. Lopputulos onkin se, että valkoselkätikkaa löytyy enää parista paikasta itä- ja kaakkois-suomessa.

Kappale 5: Maapallon ekosysteemien monimuotoisuus on vaarassa

Kappaleessa 5 käsitellään maailman uhanalaisia ekosysteemejä. Tärkein oppimamme asia on metsien merkitys ja häviämisen syyt. Metsät ovat tärkeitä ekosysteemejä. Ne tarjoavat elinakipakan monille lajeille. Metsät myös vähentävät tulvia, estävät eroosiota ja osallistuvat muun muassa ilmakehän happi- ja hiilidoksidipitoisuuden säätelyyn. Metsien pinta-ala on kuitenkin kutistunut kahteen kolmannekseen niiden alkuperäisestä määrästä. Sademetsien alueella metsien häviäminen on nopeinta. Niistä on hävinnyt jo yli puolet. Sademetsien häviämisesta ollaan huolissaan maailmanlaajuisesti, koska niiden biodiversiteetti on ylivoimaisesti suurin verrattuna muihin ekosysteemeihin. Myös lauhkean vyöhykkeen lehtimetsät ovat hävinneel melkein kokonaan viljelysten ja asutuksen tieltä. Teollisuusmaissa metsäpinta-ala on kutenkin kääntynyt nousuun aktiivisten hoitotoimenpiteiden ansioista. Nämä metsät eivät kuitenkaan eliölajistoltaan vastaa alkuperäistä metsää.

Käsitteeksi valitsimme ekosysteemin. Ekosysteemi tarkoittaa luonnoltaan verraten yhtenäisen alueen eliöiden ja elottomien ympäristötekijöiden muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta.

Tehtäväksi valitsimme 3 tehtävän.

Mitkä ekosysteemit ovat uhanalaisempia ja miksi
a)Maailmanlaajuisesti?
Uhanalaisia ovat esimerkiksi koralliriutat. Niitä uhkaa veden sameutuminen, joka johtuu rantojen rakentamisen ja rantametsien hakkuiden seurauksena veteen pääsevästä lietteestä. Uhkana ovat myös korallieläimiä vaivaavat taudit tai loiset.
b)Suomessa?
Uhanalaisia ovat esimerkiksi vanhat metsät. Syynä tähän on tehokas metsänhoito. Lehdot ovat myös uhanalaisia. Ravinteikkaita lehtoja on raivattu pelloiksi tai pois asutuksen tieltä.

Kappale 4: Biodiversiteetti

Kappale käsittää laajan asiakokonaisuuden, josta itse otsikko opettaa meille jo paljon. Tärkein oppimamme asia tässä kappaleessa on miten biobiversiteettiä voidaan tutkia ja mitata. Biodiversiteetti voidaan jakaa kolmeen osaan:
1. Lajistollinen monimuotoisuus
2. Geneettinen monimuotoisuus
3. Elinympäristöjen monimuotoisuus
Biodiversiteettiä tutkittaessa on käytettävä eri tutkimismenetelmiä eri biodiversiteetin osa-alueisiin. Lajistollista monimuotoisuutta tutkitaan tietyllä alueella elävien eliölajien määrällä. Geneettistä monimuotoisuutta tutkitaan analysoimalla DNA:n eroja lajin yksilöiden ja lajin  eri populaatioiden välillä. Elinympäristöjen monimuotoisuutta on vaike tutkia, koska siihen ei ole olemassa mitään maailmanlaajuisesti sovittua tapaa.

Kappaleessa tärkein oppimamme käsite on kappaleessa toistuva sana: biodiversiteetti eli  luonnon monimuotoisuus (myös biologinen monimuotoisuus, luonnon kirjo tai elonkirjo) on käsite, jolla laajimman määritelmän mukaan tarkoitetaan kaikkea elollisen luonnon monipuolisuutta.

Valitsimme kappaleen tehtävistä 1 tehtävän:

Oikein vai Väärin?
 a)Alueen lajimäärä ei ole riippuvainen alueen pinta-alasta.
Väärin. Mitä suurempi alue on sitä enemmän sinne mahtuu eri lajeja. Esim jos alueen pinta-ala kymmenenkertaistuu silloin lajien lukumäärä kaksinkertaistuu.
b)Reunavaikutus ilmenee suurena lajimääränä kahden ekosysteemin raja-alueella
Oikein, koska raja-alueella yksilö- ja lajimäärä on yleensä suurempi
c)Normaali luonnotilainen ekosysteemi pysyy aina muuttumattomana
Väärin, koska ekosysteemit ovat luonnossa vaikeasti rajattavissa ja ekosysteemissä muutoksia tapahtuu jatkuvasti.
d)Kaikkien luonnonvaraisten nisäkäslajien perinnöllinen monimuotoisuus tunnetaan
Väärin. Eri lajeja on niin paljon, että vain harvojen eläin- ja kasvilajien perinnöllinen monimuotoisuus tunnetaan.
e)Saimaannorppa on endeeminen alalaji
Väärin. Saimaannorppa on itämeren norpan alalaji.
f)Suomen avainbiotoopit ovat säilyneet hyvin ihmisen vaikutuksilta
Väärin, koska monet avainbiotoopit ovat hävinneet. Niiden määperä on ollut niin ravinteikasta, joten ne on raivattu esim. viljelmiksi.