Meidän mielestä tärkein asia on kuinka happamoituminen vaikuttaa metsiin ja sisävesiin.
Suomen metsinen maaperän puskurointikyky on huono ja siksi metsät ovat herkkiä happamoitumaan. Myös maaperän ohut humuskerros edistää happamoitumista.
Happamoituminen etenee metsissä kumminkin aika hitaasti ja siksi sen vaikutuksia on aluksi vaikea havaita. Hapan laskeuma vaikuttaa puhin epäsuorasti maaperästä ja suoraan vahingoittamalla lehtiä tai neulasia. Hapan laskeuma voi altistaa puun vieraille aineille, tuholaisille ja kuivumiselle vahingoittamalla neulasten pintakerrosta. Jos neulasten vahanukka vaurioituu silloin haihtuminen lisääntyy ja myrkylliset aineet pääsevät helpommin neulasten sisäosiin. Viherhiukkasten tuhoutuessa neulasten ikä lyhenee ja seurauksena voi olla harsuuntumista. Happamoituminen vahingoittaa myös maaperän sienirihmastoa ja se heikentää puiden veden ja ravinteiden saantia.
Myös suomen sisävedet ovat herkkiä happamoitumaan. Monet suomen järvet ovat kuitenkin jo valmiiksi happamia, koska humus suojaa vesistöjä happamoitumiselta. Siksi paljon humusta sisältävät järvet kestävät happamoittavaa laskeumaa kirkasvetisiä järviä paremmin. Herkkiä happamoitumaan ovatki kirkasvetiset, karut ja pienet vesistöjen latvajärvet. Happamoitumisen vaikuttaa myös valuma-alueen laajuus ja pinnanmuodot. Happamoitumisen vaikutukset alkavat näkyä vesiekosysteemissä, kun pH laskee alle kuuden. Silloin kasvi- ja eläinplanktonin määrä vähenee ja pohjaeläinten määrä laskee. Happamoituminen vahingoittaa kotiloita, simpukoita ja rapuja sekä kalojen mätiä ja poikasia.
Valitsimme kappaleen käsitteistä biondikaattorin. Biondikaattori on esimerkiksi eliölaji, joka ilmaisee ympäristön tilaa mahdollisimman yksiselitteisesti.
Tehtäväksi valitsimme 1 tehtävän:
a) Miksi järvien vesi on Suomessa
happaminta keväällä?
Koska talvella happamat laskeumat kertyät lumeen ja lumen sulaessa järveen valuu happamia pintavesiä ja silloin järvet happamoituvat vain entisestään.
Koska talvella happamat laskeumat kertyät lumeen ja lumen sulaessa järveen valuu happamia pintavesiä ja silloin järvet happamoituvat vain entisestään.
b) Miksi keväinen vesien happamuuson ongelma monille kalalajeille?
Koska monet kalat kutevat juuri keväällä ja happamoituminen vaurioittaa erityisesti juuri kalojen mätiä ja poikasia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti